Eikö se jotenkin noin mene..viime päivät on olleet jotenkin raskaita noiden kavioeläinten kanssa, jos nyt ihan suoraan sanon. Kaksi viikkoa ne oli vielä laitumella ja nyt tulivat kotiin takaisin odottelemaan syksyä ja talvea. Siellä laitumella Oiva-poni karkaili koko ajan. Eipäse mihinkään kauas lähtenyt, mutta kunhan nyt meni lankojen alta ja tuli pian takaisin. Ensi kesäksi tarvitsee laudottaa koko aitaus, jospa poni alkaisi pysyä siellä missä kuuluukin.huoh.
No kotiin päästyään on selvästi havaittavissa kurittomuutta ihan molemmissa hevosessa. Ostin Suskulle uudet suitset ja niitä kun olin menossa sovittamaan, niin eipä antanut polle ottaa kiinni. Ei sitten millään. Karkuun juostiin minkä kintuista päästiin ja poni tietty perässä. Muutama kirosana tuli siinä huudettua, vaikka eihän se mitään auttanut, pahensi vaan tilannetta. Tänään poni sitten karkasi oman pihamme pikkulaitumelta. Silloin minulla tuli mitta täyteen. Ensin uhkasin myydä koko ryökäleen, sitten laitoin sen pitkällä liinalla puuhun kiinni. Loppupäivä sujuikin sitten mallikkaasti. Täytyisi vaan muistaa pitää omat hermot kurissa, niin eiköhän ne hepatkin siitä rauhoitu. Nämä ovat juuri niitä tilanteita kun jaksavat naurattaa aina myöhemmin, mutta sillä hetkellä huumori on vähissä.
Oli meillä tänään Susku-hepan kanssa kivaakin. Naapuri on onneksi puinut viereiseltä pellolta viljat ja sänkipelto suorastaan kutsuu kirmailemaan. Tänään kyhäsin pienen esteenkin pellolle ja siellä me mentiin kovaa kyytiä. Eliaskin innostui ravailemaan hevosella, kun kerrankin on tilaa ympärillä.
No onhan ne hepat kivoja, ettei kukaan nyt vaan ymmärrä väärin. Ja kiva kun ne on taas tässä kotona, ihan käsien ulottuvilla. On taas aikaakin touhuta niiden kanssa enemmän. Syksyn tulon huomaa aina myös siitä että hevosille riittää omenoita. Tänäänkin käytiin lasten kanssa poimimassa monta omenaa hevosille. Lapset ja omput matkusti maitokärryssä. Maitokärryt on muuten hyvä keksintö näin nykyaikanakin. Paitsi että niitä työnnellessä tulee niin hyvä fiilis maalaistunnelmasta ovat ne myös todella tilavat. Mahtuu paljon tavaraa kyytiin. Sain nämä kärryt jo kesällä syntymäpäivälahjaksi vanhemmiltani. Olen kauan haaveillut tälläisistä. Olen ajatellut, että näillä olisi hyvä kuskata heinää ja vesiämpäreitä hevosille. Pari kuukautta ne ehtivät olla vanhempien pihassa, kunnes nyt sain ne tuotua kotiin ja heti löytyi kärryille käyttöä.
Ilmat ovat olleet onneksi vielä ihanan lämpöisiä päivällä. Kanatkin saavat vielä nauttia auringosta ja oleilla vapaana. Tiput ovat kasvaneet hurjasti. Molemmista taitaa tulla kanoja ja sehän sopii paremmin kuin hyvin. Emon perässä ne vielä mennä taapertaa. Osaavat jo hienosti kulkea uutta siltaa pitkin kanalaan sisälle ja sieltä pois.
Tänään ehdin piipahtaa myös hevostarvikeliikkeessä. Ostin vähän aitalankaa, mutta mukaan tarttui myös nämä söpöläiset kärpässienet. Ihan pakko oli ostaa kun ne näin. Tiesin niille heti paikankin meidän pihassa. Siinä ne nyt on! Minusta aika hauskat pihakoristeet! Aurinkoisia päiviä sinulle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti