Sadepäivän iloja

Sade..se taitaa jakaa mielipiteitä suuntaan ja toiseen. Minäkään en oikein tiedä mitä mieltä siitä olisi. Yksi tai kaksi päivää vielä menee sateessa, mutta sitten kun sitä jatkuu ja jatkuu,niin se alkaa tosissaan ärsyttää. Täällä Suomessa on vähän sitä vikaa kun alkaa sataa niin loppua ei ihan heti näy. No tämän sadepäivä on mennyt ihan mukavasti tai no sade on minulle sellainen ihana tekosyy olla tekemättä mitään. Aamulla ehdin onneksi käydä ratsastamassa ennenkuin sitä vettä alkoi tulla kovemmin. Pieni tihkusade ei haitannut hevosta eikä minua. Jäi hyvä mieli, niinkuin aina ratsastuksen jälkeen.
Aamuisen heppailun jälkeen tuli heti sellainen olo, että koko päivä kotona neljän seinän sisällä kaksosten kanssa ei ole houkutteleva vaihtoehto. Sitten sain yllättäen vapaapäivää viettelevän mieheni houkuteltua kirpparikierrokselle. Oi miten rakastankaan kierrellä kirpputoreja ja tehdä ihania löytöjä!  Voisi noin äkkiä sanoa että meidän kodissamme ainakin puolet pientavaroista on kirpparilöytöjä tai kulkeutunut sukulaisilta meille. Uudessa tavarassa ei ole sitä samaa fiilistä mitä jossain vanhassa jo ajan patinoimassa tavarassa. Tällä kertaa kirpparikierrokselta tarttui mukaan muutama lasten vaate ja kasa kirjoja lapsille. Löysin myös ihanan emalimukin, jonka joku myi eurolla. Kaikki vanhat emaliastiat ovat heikkouteni.

Sade se vaan jatkuu ulkona. Sytytin hetki sitten takkaan tulen. Ihan ihanaa sekin, mutta toivottavasti sitä ei kauheasti tänä keväänä (tai kesällä!) tarvitsisi poltella. Se on enemmänkin niitä talven juttuja. Ohoi tule jo (lämmin) kevät. Sinua täällä niin odotellaan!
Illalla lupasin tehdaä pannukakkua esikoisen toiveesta. Se on yksi hänen lempiherkkujaan.
Äitini toi viikko sitten minulle atsalean. Se ei ole muuten mikään tauti, vaan kukka :) Minulla ei ole pitkään aikaan tätä kukkaa ollutkaan. Ehkä ei koskaan. Ihana uusi tuttavuus kuitenkin. Se vaatii kastelua paljon. Pistänkin sen joka toinen yö lavuaariin imemään vettä. Voi miten kauniisti se nyt kukkiikaan. Täällä sisällä kun istuu takkatulen ääressä atsaleaa ihastellen kissan kehrätessä sylissä melkein jo unohtaa että ulkona sataa kaatamlla vettä.