Kesälaitumelle

Eilen vietiin hevoset kesälaitumelle. Siellä ne nyt saavat yötä päivää syödä tuoretta ruohoa ja kirmailla kavereiden kanssa. Laitumella oli jo ennestään kaksi hevosta eli meidän elukat mukaanlukien niitä on nyt siellä neljä. Vanhat asukit eivät oikeen tahtoneet sulattaa uusia tulokkaita ja ottivat heti pomon aseman. No vaikka niistä nyt ei sydänystäviä tulisikaan, niin onhan siellä tilaa olla vähän erilläänkin.
Tänään kävin nopeasti aamulla katsomassa laitumella. Onnellisilta vaikuttivat kaikki. Meidän pieni ja patalaiska ponikin juoksi siellä edestakaisin hassun näköisenä. Laidun on meistä melkeinpä kymmenen kilometrin päässä. Talon emäntä on luvannut hoitaa täysin hevosten juomaveden ja päivittäisen tarkistuksen. Eli minullakin on tässä lomaa hevosista noin kuukauden ajan. No eipä sitä osaa silti olla käymättä niitä välillä katsomassa ja varmaan käyn jokusen kerran ratsastamassakin. Hyvää tässä on nyt kuitenkin se, että omat tilamme saavat levätä. Tallissa olisi tarkoitus tehdä suursiivous laittiasta kattoon, mutta saa nähdä saako sitä aikaiseksi "hevoslomalla" mitään.

Reipas partiolaisemmekin lähti tänään kesälaitumelle eli tammileirille Sauvoon. Iso rinkka pakattiin eilen täyteen tavaraa ja lopulta rinkka oli melkein yhtä suuri kuin sen kantajakin. Eliasta jännitti kovasti lähteä, mutta silti oli  innoissaan menossa. Tämä tammileiri on oikein perinteinen partioleiri. Olen itsekin aikoinani ollut samalla leirillä. Tänä vuonna sinne odotetaan noin 2000 leiriläistä. Ei siis ole kyse mistään ihan pienestä tapahtumasta. Sunnuntaina leiri loppuu ja silloin vanhemmat pääsevät vierailulle leirille ja samalla hakevat leiriläisensä pois. Kivaa mennä katsomaan, millaista heillä siellä sitten on ollut. Leirille ei saanut ottaa kännykkää mukaan, joten se on nyt vaan pärjättävä. Pojan ilman äitiä ja äitin ilman poikaansa. No hyvin se varmasti menee. Äidin toiveena olisi, että sunnuntaina olisi vastassa onnellinen partiopoika, jolla olisi takataskussa monta uutta kokemusta.

Ohi on

Meinaan esikoisen eka luokka. Koulurepun saa taas hetkeksi unohtaa nurkkaan ja aamulla saa nukkua edes hiukan pidempään. Niin se taas alkoi kesäloma koululaisillakin. Tänään oltiin koko perheen voimin esikoisen ihanassa kevätjuhlassa. Kysyttäessä Eliaksen kesälomasuunnitelmia, hänen ei tarvinnut kauan asiaa pohtia. "Partsaleiri, jollailua partiolaisten kanssa, uintia, mökkeilyä, pyöräilyä, ja kavereiden kanssa olemista" Eipä kuulosta suunnitelmat ollenkaan hullummilta. Pikemminkin tosi kivoilta. Toivotaan että aurinko jaksaa lämmittää ja lapset saisivat nauttia kesästä ja rentoutua lomafiilikseen.
Kesäkuukin on täällä! Ilmat ovat olleet ihania! Tiedän, että suurta joukkoa ihmisiä tälläiset kuumat ja painostavat säät eivät miellytä, mutta minä vaan niin tykkään. Se on varmasti jo käynyt monelle selväksi.
Meidän kesäkuun suunnitelmiin kuuluu ainakin talon maalausta, esikoisen synttäreiden viettoa ja tietysti juhannuksen viettoa. Niin kauan kuin ollaan täällä maalla asuttu, meillä on ollut tapana aina pyytää ystäviä ja tuttavia meille kylään viettämään juhanusta. Meillä ei ole tilaa majoittaa kovin montaa vierasta, mutta kesällä on onneksi helppo yöpyä teltassakin. Nurmikkoa meillä riittää. Sinne vaan teltat pystyyn, ihan kuin isommallakin leirintäalueella. Juhannuksen vietto on siis meillä muodostunut jo hauskaksi perinteeksi, jolloin saa rauhassa viettää aikaa ystävien kanssa. Parhaimmillaan meitä on ollut melkein kaksikymmentä ihmistä. Lapsia ja koiria vilisee siellä täällä ja tunnelma on rento ja hauska. Toivotaan, että ilmat suosivat tämänkin juhannuksen viettoa. Miehet suunnittelevat jo tämän juhannuksen hittijutuksi rosvopaistia. Mieheni suunnitteli ampuvansa rusakon meidän tontilta ja juhannuksena jänis kuoppaan kypsymään. Saa nähdä, tuleeko siitä mitään. Kellään ei ole kokemusta oikean rosvopaistin valmistuksesta. Mielenkiinnolla siis jään seuraamaan tilannetta.
Kasvihuoneessa kasvaa jo tomaattia, kurkkua, sitä maissia, mansikka-amppeli ja kurpitsaakin. Kesäkukkia olen hankkinut paljon. Enempää en aio ehkä hankkiakkaan. Sireenit ja omenapuut kukkii ihanasti. Taidan käydäkin vielä poimimassa sireenin oksia pöydälle maljakkoon. Kohta tuoksuukin koko kämppä sireeniltä.
Rentouttavaa kesälomaa kaikille pikkuisille koululaisille ja vähän isommillekkin!

Kasvihuoneessa

Kasvihuonekin alkaa pikkuhiljaa täyttyä vihreästä. Siellä kasvaa jo sitä maissia, mistä aikaisemmin kirjoitinkin. Sunnuntaina istutin kolme kirsikkatomaatin tainta kaveriksi ja mansikka-amppeli roikkuu katosta. Vielä olisi tarkoitus ainakin kurkkua laittaa kasvamaan. Kasvihuoneeni on pieni ja vaatimaton, mutta meille se kelpaa oikein hyvin. Tämä minun viljely on kuitenkin aika pientä. Kunhan omaksi iloksi kasvattelen ja kokeilen välillä uusiakin juttuja. Tänä vuonna se uusi juttu oli se maissi. Tässä yksi ilta luin puutarhalehdestä, että maissi on erittäin haastava kasvatettava. Jepjep, enpäs sitä sitten tiennytkään.Voi siis olla, että jää oma maissisato pelkäksi haaveeksi.

Villa Mäkelässä on kesäisiä touhuja päivästä toiseen. Lapset saa kulkea t-paidoissa. Kanat ovat päivittäin ulkona kuopsuttelemassa. Hevoset ovat päässeet jo maistelemaan tuoretta ruohoa. Pihaa on laiteltu. Kesäkukkiakin jo vähän haettu. Illalla voi vielä yhdeksän jälkeen lähteä helposti ratsastamaan, koiran kanssa lenkille tai muuten vaan pihalle ihastelemaan. Silloin on vielä lämmintä ja valoisaa. Ei malttaisi mennä illalla nukkumaankaan,kun on niin kivaa.

Ensi viikonloppuna onkin tiedossa ihan erityisen kivaa. Tämä mamma meinaa lähtee toisten kaksosten äitien kanssa Seinäjoelle mökkeilemään koko viikonlopuksi. Me ollaan facebookin kautta tutustuttu toisiimme ja nyt nähdään jo toista kertaa ihan livenä. Meitä yhdistää siis vain se, että kaikilla on samana kesänä syntyneet kaksoset. Porukkaa on siis ihan ympäri Suomea. Eli sanotkoon kuka mitä sanoo facebookin typeryydestä ja vaaroista, niin minä ainakin olen saanut sitä kautta ihan uusia ystäviä ja vertaistukea kaksoisarjen pyörittämiseen.
Nyt menen laittamaan lapsia päiväunille. Tänään olisi tiedossa vielä talon maalausta. Tai se taitaa olla vähän tuon isännän juttuja. Minäkin tykkäisin maalata, mutta se ei taida onnistua noiden pienten kanssa jos haluaa että homma pysyy vähänkään kasassa.

Pihakoivu kesäisessä asussaan

Ladon seinään olen jo monena kesänä laittanut amppeliin yhden lempparikukistani, lumihiutaleen.

Pitsiä ja aurinkoa

Tänään lähdin aamulla kaksikon kanssa käymään mieheni isovanhempien luona. He ovat ainoat isovanhemmat ketkä ovat enää täällä meitä ilahduttamassa. Omat isovanhempani ovat kuolleet kauan sitten.
On suuri onni, että mieheni äidin vanhemmat ovat vielä terveitä ja aika hyväkuntoisia vanhuksia. Heitä tulee nähtyä aivan liian harvoin, vaikka asuvatkin reilun puolen tunnin automatkan päässä. He ovat aina niin iloisia kun siellä käy kyläilemässä ja näyttämässä lapsia. Itsellekkin tulee hyvä mieli.
Isomummi on käsityöihmisiä henkeen ja vereen. Häneltä sujuu kutomiset ja ompelut käden käänteessä. Hän tykkää sitten kertoa ja esitellä, mitä on saanut taas käsillään aikaiseksi. Lapsilla on kaapit piukassa hänen tekemiään vaatteita, kutomiaan villatakkeja ja sukkia ja vaikka mitä. Uskomattoman taitava isomummi siis kyseessä.
No tänään taas hän otti ison muovikassin esille, jossa oli toinen toistaan hienompia ompelutöitä. Sieltä kassista sai sitten valita mitä haluaa viedä kotiin, loput lähtee roskiin. Roskiin! Omatekoiset työt, siitä vaan heitetään pois. No minunhan piti tietysti pelastaa sieltä muutama pöytäliina. Kuvassa oleva pitsiliina oli kuin tehty meidän olohuoneen pöydälle. Sopii niin kesään ja minun tyyliini.

Pakko vielä hehkuttaa täällä blogissakin tätä ilmaa. Nythän on kesä! Kesä, jota on odotettu jo monta kuukautta. Kesä, joka lumikinosten keskellä tuntui niin kaukaiselta. Nyt se on täällä! Tämä on minulle vielä siitä erityinen kesä, että saan olla kotona. Vähän keikkaa aion tehdä, mutta virallisesti olen vielä siis hoitovapaalla. Syksyllä sitten aion palata takaisin töihin. Tänä kesänä aion vielä nauttia kotoilusta, perheestä, eläimistä ja toivottavasti tälläisistä ilmoista mitä tänään on ollut. Kävin vielä nyt illallakin noin klo 22 juoksuttamasta hevosta kentällä t-paita päällä ja hiki tuli. Niinhän sen kesällä kuuluukin olla. Voi että, mä nautin. Huomenna olisi suunnitelmissa lähteä äidin ja lasten kanssa läheisille kesämarkkinoille. Toivottavasti aurinko jaksaa silloinkin paistaa.
Hyvää viikonloppua ja lämpöisiä kesäpäiviä!

Äiti

Sananakin jo ihana! Niin paljon tunteita herättävä. Yksi maailman ihanimmista asioista.  Olen kiitollinen, että saan itse olla äiti kolmelle ihanalle lapselle. Olen myös kiitollinen, että saan viettää vielä aikaa oman äitini kanssa. Meillä on erityisen lämpimät välit. Olen aina sanonutkin, että hän on minulle myös yksi läheisimistä ystävistä, jolle kertoa ilot ja surut. Äiti kuuntelee aina. Ei neuvo liikaa, mutta silleen sopivasti. Ymmärtää aina minua tai ainakin yrittää ymmärtää. Sehän on äidin tehtävä.
Tänään päivä alkoi ihanan perinteisesti aamupalalla sänkyyn. Aamupalaa nauttiessani kolme nassikkaa siinä hääräsi ympärillä. Sai koko ajan pelätä koska kuuma teemuki kaatuu jonkun päälle. Onneksi ei tarvitse joka aamu syödä sängyssä. Esikoinen oli koulussa tehnyt kauniin huivin ja kortin. Isäntä oli tehnyt ja maalannut minulle omin kätösin kivan naulakon hevostalliin. Kyllä taas oli ihania yllätyksiä ja äidin hymy korvissa.

Aamulla lähdettiin esikoisen kanssa jo ajoissa ratsastamaan. Minä olin takana ja Elias edessä kun hepalla mentiin. Oli sekin varmaan näky, mutta hauskaa oli. Ratsastuskentällä Elias jopa rohkeni hypätä pienen esteen isolla hevosella. Rohkea poika. Äitin poika.
Myöhemmin tuli vielä kaksi naapurin tyttöä hoitamaan ja ratsastamaan Minni-ponilla. Ella ja Einokin saivat kokeilla ratsastamista. Tämä oli heille jo toinen kerta ponin satulassa. Ikää kaksikolla kohta 2v. Pienenä se on aloitettava! Kaikki kavioeläimet siis saaneet edes vähän liikuntaa. Siitä jos jostain tulee hyvä mieli.

 

Ilmat ovat olleet monena päivänä jo aivan ihania ja lämpöisiä. Auringonkukatkin uskalsin jo istuttaa maahan sinne kasvihuoneen seinustan viereen. Kevät on niin kivaa, että sisällä ei malttaisi olla millään. Oma pihakin näyttää niin ihanalta taas, kun luonto on herännyt henkiin. Hommiakin on ulkona, eikä oikein tiedä mihin tarttuisi. Koivutkin ovat jo hiirenkorvalla. Tämä on elämää!


Ihanaa äitienpäivän jatkoa ihan jokaiselle äidille! Me lähdetään, minnekäs muuallekkaan kuin ulos!

Pieni pihasaunamme ja kaivo. Nekin näyttää taas ihan erilaisilta kevätsäässä

Hommat kesken

Tällä hetkellä tuntuu, että tekemistä täällä maalla olisi enemmän kuin tarpeeksi. Aika moni homma nytkin odottaa tekijäänsä ja monet asiat on vähän puolitiessä. Silleen alotettu innokkaana, mutta sitten jääneet vähän kesken. Mieleni mukaan hyppään touhusta toiseen.Välillä huvittaa haravoida, välillä kitkeä kukkapenkkiä. Olen ajatellut asian oikeastaan niin että  kaikki saakin olla vähän kesken. Sellaista elämä on. Turha stressi pois!
Tänään kuitenkin sain aikaiseksi yhden ihan kauhean homman. Tämän paikan yksi yököttävimmistä hommista on kanalan putsaus. Tai ehkä se ei olisi niin paha, jos sen tekisi hiukan useammin. Nyt kun tuo työ on saatu tehtyä, voitte uskoa miten hyvä fiilis on. Kanan paska on siivottu ja heillä on siellä nyt puhdasta heinää lattialla. Hajukin muuttui puhtaammaksi. Nyt kanojen kelpaa taas kotkotella ja munia. Munia tulee muuten tällä hetkellä tosi paljon. Juuri annoin anopin matkaan yhden kennon. Ei enää mielikuvitus tahdo itsellä riittää, mihin kaikkeen niitä munia käyttäisi. Tämä kevät ja valoisuuden lisääntyminen on kyllä aina ollut sellaista aikaa, että munia satelee. Ja kivaahan se on. Tietää että kanat voi hyvin. Ne ovat nyt joka päivä päässeet ulos ihmettelemään maailman menoa. Ovat ihan silmin nähden innoissaan.

                                                         Kukko lähdössä ulkoilemaan

   Lasten kanssa on mukavaa olla ulkona. Nauttia auringosta. Paksut toppapuvut ja kömpelöt hanskat käsissä ovat historiaa (taas muutaman kuukauden). Nyt saa pukea ohuen puvun vaan päälle ja siinä se. Hiekkalaatikko on tällä hetkellä kova juttu kaksosilla. Siellä jaksetaan tehdä kakkuja ja toinen toistaan hienompia veistoksia vaikka kuinka kauan. Minä siinä vieressä usein yritän haravoida ja olenkin mukavasti saanut lehtiä pois kasvavan nurmikon tieltä. Meillä kasvaa keskellä pihaa valtavan iso ja vanha tammi. Sen lehtiä saa haravoida lähes ympäri vuoden. Ja se tosiaan sijaitsee ihan keskellä pihaa, joten niitä lehtiä on ihan joka puolella. Ihana puuhan se on ja oikea meidän pihan kruunu, mutta niihin lehtiin alkaa olla mitta välillä täysi. En voi olla kirjoittamatta kukista (taas) Orvokit ovat tällä hetkellä niin kauniita ja siitä hyvin että kestävät pikkuista yöpakkastakin. Toisaalta kädet jo syyhyää päästä kesäkukkien kimppuun. Paljon olen jo suunnitellut mihin niitä kaikkia istuttelen.

                            Hevostallin seinällä roikkuu kaunis orvokkiamppeli. Ihan mun lemppari!
 

                              Susku-heppa toivottaa kaikille hyvää helatorstaita. Sellainen olis huomenna!

Toukokuu!

Hiphei.Vappu on juhlittu ja toukokuuta jo eletään. Täällä vappu meni rauhallisissa merkeissä. Naapurissa käytiin kyläilemässä lasten kanssa. Syötiin ja saunottiin. Tänään sitten kuulin että siellä naapurissa oli yöllä alkanut oksennustauti. Jepjep. Nyt kädet kyynärpäitä myöten sitten ristiin, ettei se kamala tauti iske meidän perheeseen...!! Nyt ei olisi vaan aikaa sairastaa. On kevätkin ja kiirekin ja lapsetkin niin pieniä vielä, töitäkin olisi ja koulua. Joku toinen kerta sitten, mutta ei nyt sitä tautia tänne, kiitos!

 

Minä istutin kevään kunniaksi purkkeihin auringonkukkaa ja maissia. Auringonkukkia olen jo monena vuonna kasvattanut ensin ikkunalaudalla ja sitten kun ilmat lämpenee, istutan ne maahan kasvihuoneen viereen. Ajatuksena olisi että ne vähän varjostaisivat kasvihuonetta kesäkuumalla. Kasvihuonneeni kun on tosi aurinkoisella paikalla. Minun kukat ovat aina kuitenkin jääneet niin mataliksi, että eipä niistä paljon varjoa ole syntynyt. Kauniita ne on silti olleet. Aurongonkukka on niin ihanan iso ja iloinen kukka. Sitä on kiva katsella kesäisin tontin reunalla.
Maissi on sitten taas ihan uusi juttu. Ihan heräteostoksena se taisi tarttua mukaan kaupan siemenhyllyltä. Maissit ajattelin kiikuttaa kasvihuoneen lämpöön, kunhan ne tuossa ikkunalaudalla vähän kasvaa ja voimistuu. En tiedä saadaanko koskaan maissisatoa, mutta kivahan sitä on kokeilla aina jotain uutta.
Ihana ajatella että todella on jo toukokuu. Tänään juuri esikoisen kanssa mietittiin, että enää kuukausi koulua, niin alkaa kesäloma. Ensi kuussa on jo juhannus, esikoisen synttärit ja kesä!